Delia Owensin kirja; Suon villi laulu
Nytpäs tupsahti eteeni luettavaksi mainio kirja, luonnosta, yksinäisyydestä, erilaisuudesta, köyhyydestä, Pohjois-Carolinan rannikon elämästä. Vaikka kirja on amerikkalaisen noin 70-vuotiaan naisen esikoisteos, entisen eläntieteilijän kirjoittama, se sopii suomalaiselle hyvin luettavaksi juuri luontoaiheensa takia. Tarina kertoo lapsesta, sitten naisesta, hänen hyvin köyhästä perheestään ja selviytymisestä. Lapsesta aikuiseksi on pitkä matka ja kun perusturvallisuus järkkyy perheen murentuessa ja kadotessa vähitellen, ei ole ihme, jos persoonallisuus käpertyy kasaan. Ujo, arka, syrjäänvetäytyvä erakko, niitähän Suomessakin on. Ihmisiä, jotka pelkäävät ja karttavat toisia ihmisiä ja siihen on aina syynsä. Lapsuuden ja nuoruuden traumat vaikuttavat koko elämään. Introverttejä yksinäisiä avuttomia syrjäytyneitä, jotka ovat tavallaan kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella pelkoineen ja ajatuksineen. Pelkäävät kaikkea, jopa itseään. Kirjan murhakin selviää lopussa. Parasta kirjassa on suoalue