Laura Kolbe: Yläluokka

Olen kuukausimaksaja Elisan kirjakerhossa ja kun maksan 16,99 euroa kuukaudessa, saan lukea rajattomasti kirjoja, e-kirjoja tai kuunnella äänikirjoja. Se sopii minulle, hullulle himolukijalle. Kaikki uutuudet eivät sinne kuitenkaan tule heti, vaan niitä saa odotella kuin kirjaston varaussysteemissä konsanaan. Nytkin lukisin mielelläni Angela Merkelin elämänkerran tai Laura Kolben Keho kirjan. Odottelen kiltisti niitä sitten. Kirjahyllyjämme en halua enää täyttää, koska lähes 3000 kirjaa alkaa olla tarpeeksi. 

Mutta sattuipa sitten silmääni kirjakerhosta Laura Kolben kirja Yläluokka, se ilmestyi jo 2014. Sehän se vasta onkin kiinnostava historian kirja. Laura Kolbe on tutkija-historian professori ja hän on tehnyt kirjassaan paljon tutkimusta haastatellen Suomen aatelisia ja tutkien yläluokkaista historiaamme. Onhan tämä samalla oppikirja, miten käyttäytyy aito aatelinen tai yläluokkainen ihminen.  Vaikka olisikin tavallinen keskiluokan tallaaja kuten itse, voi hyvä käytös viedä yhteiskunnassa eteenpäin ainakin nuorempia. Itselläni aatelisia löytyy kaukaa ukkini äidin ja mummin ruotsikielisestä sukutaustasta, jopa useita aatelisia sukuja kuten Laguksia. Jonkun sukuhaaran kautta olemme yhden sukumme tutkijan mukaan kuulema Romanovien sukua, johon sanoin vain, että huh-huh! Aatelisten määrä on yllättäen lisääntynyt Suomessa, vaikka se edelleenkin periytyy vain miehille. Kai aatelisia olisi Suomessakin liikaa, jos naisetkin saisivat aatelisarvon suvultaan. Aatelisto ja yläluokka on kyllä edistänyt Suomen asioita monella alalla ja tavalla jo vuosisatojen ajan, vaikka välillä yläluokka joutui naurunalaiseksi tai jopa vainotuksi, kuten myös Keski-Euroopassa aikoinaan. Luokkajako ei Suomessa ole enää niin selvä kuin aiemmin, mutta se on kuitenkin olemassa. Sitä määrittävät monet asiat. Käytös, tavat, koulutus, harrastukset ja monet muut ulospäin näkyvät asiat. Etiketti ja suvun merkitys korostuvat yläluokkaisessa suvussa paremmin kuin muilla. Yleensä myös omanarvon tunto ja rohkeus kuuluvat yläluokkaiseen käytökseen, ei toisen alentaminen tai sortaminen. 

Laura Kolbe on haastatellut muutamia suomalaisten sukujen vanhimpia aatelisia ja ei ole yllätys, millaiset tavat kuuluvat aatelisille tai yläluokkaiselle ihmiselle.  Suvun velvoitteet ja tavat ovat yleensä taustalla voimakkaasti vaikuttamassa, mutta onhan aina suvuissa radikaaleja vastarantalaisia. Hyvät ja sivistyneet käytöstava ovat ykkösasiat, toisten auttaminen ja huomioiminen, sivistys ja harrastuneisuus eri aloilla ja tieteissä,  taiteen ja  kulttuurin tuntemus, hyvä yleisivistys, pukeutuminen, arvokas ja miellyttävä käytös kuuluvat yläluokan tapoihin. Koulutus ei aina takaa hyvää käytöstä, mutta yleensä se lisää ymmärrystä, miten missäkin tilanteessa käyttäydytään. Yläluokkalaisia sukuja on paljon Suomessa edelleen, mutta he eivät tee mitään suurempaa numeroa olemisestaan.