Sellokonsertti / Seeli Toivio

Olimme siskoni kanssa hienossa konsertissa kotipaikkakunnallamme. Se ei maksanut mitään, kun kaupungin kulttuuritoimi oli sen maksanut! Hienoa työtä kunnalta!  Samaa tekevät seurakunnat ja monet muutkin pienet kunnat tänä vaikeana talouslaman aikana. Saimme nauttia kauniista sellon soitosta taitavan musiikin tri Seeli Toivion kanssa tunnin verran. Mukavaa oli tavata myös lapsuuden tuttuja samalla. Seeli on myös upea oopperalaulaja! Miten taitavia musiikkia-ihmisiä Suomessa onkaan. Eniten kosketti meitä Järnefeltin Kehtolaulu, joka on lempikappaleitani. Ja onhan Järnefeltin sukua sukulaisteni kanssa naimisissa. Ei vain siksi tuo kappale ole mielestäni kaunis, vaan siksi että se vain soi hienosti. Mutta olipas upea konsertti! Ja taitava laulaja-soittaja! Kiitos konsertista, joka sai kyynelet silmiimme. 

Yksi pieni soraääni oli konsertissa, sähkösellon ääni on upea, mutta ääniasetukset olivat pielessä, kun sähkösellon soidessa pistimme sormet korviimme eli ääni oli liian kova Oli kai tullut joku asennusvirhe äänimestareilla. Onneksi vain yksi kappale soi sähköisesti.

Mutta tuo sello! Se oli 1810-luvulta! Upeaa, mitä aarteita musiikissa näkee. Vanhat soittimet soivat jostain syystä kauniimmin kuin uudet, mistähän se johtuu? Tuli mieleen ukkini vanha viulu, jonka hän menetti kotitilan konkurssissa 1910-luvulla. Hän näki kuvan siitä viulustaan 1960-luvulla yhdessä aikakausilehdessä tunnetun viulistin kodin lipaston päällä. Muistan, kun hän huuhdahti: tuollahan tuo minun viuluni on! Ukkini oli taitava viulisti, mutta olisi ollut ihanaa, jos hän olisi saanut pitää viulunsa ja soittanut sitä meille lapsille. Mutta hän oli Amerikassa, kun se viulu katosi. 


                                               Sello, joka soi konsertissa, oli 1810-luvulta!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maire Pylkkänen: Saari kuin seireenien kutsu

Vuodet

Laura Kolbe: Yläluokka